St. Paulin vanhin tunnettu kapakkatappelu tapahtui 6. heinäkuuta 1734 aivan Altonan rajalla.
Altona ei kuulunut silloin Hampuriin, vaan oli ollut vuodesta 1640 lähtien Tanskan kuninkaan vallan alla. Hampurilla oli tanskalaisiin puolestaan kaikkea muuta kuin ystävälliset välit: Pohjoinen naapuri yritti useaan otteeseen turhaan pakottaa hansakaupungin vannomaan uskollisuudenvalan – vasta vuonna 1686 tanskalaiset olivat jälleen hyökänneet Hampuria vastaan ja olivat edenneet sotilaineen aina Reeperbahniin asti, mutta epäonnistuivat vallituksilla ja vetäytyivät muutaman viikon kuluttua tuloksetta.
Vuonna 1734 ilmassa oli jälleen jännitteitä, ja Christian VI, Tanskan kuningas, sijoitti sotilaita Altonaan, joita hän itsekin saattoi.
Kesäkuussa 1734 Hänen Majesteettinsa oleskeli siksi noin 6 000 miehen kanssa vajaat 12 000 asukkaan Altonassa (Hampurissa asukkaita oli noin 76 000).
Tähän aikaan rajan toisella puolella, suunnilleen "Mausefalle"-kohdalla, sijaitsi kapakka "Zum Hamburger Wappen". 15. kesäkuuta 1734 illalla kourallinen tanskalaisia sotilaita astui sisään anniskeluhuoneeseen ja vaati, jo humalassa, olutta. Kun palvelijatar ensin kieltäytyi – ja sitten vielä halusi periä maksun etukäteen – tunnelma muuttui: ”Vain huorat haluavat rahat ensin”, tanskalaiset vieraat pauhasivat – mihin isäntä ja viereisen pöydän asiakas sekaantuivat. Tilanne kärjistyi: Sananvaihdosta kehittyi käsirysy, joka paisui mellakaksi. Hampuri ja Altona lähettivät lisää dragoneria ja jalkaväkeä "Hamburger Wappeniin", missä he tapasivat joukon, joka oli juuri hajottamassa majataloa. Sekasorron keskellä aseistetut tanskalaiset ylittivät maarajan – sitten ammuttiin ja hampurilainen dragoneri putosi kuolleena hevoseltaan.
Tapaus päätyi lopulta Hampurin neuvoston ja Tanskan kuninkaan pöydälle – mutta: kuka ampui, ei koskaan selvinnyt todella.