Flottbektalin luonnonsuojelualue
Rentukka ja käärmeenjuuri luovat kosteiden niittyjen värikkään ilmeen. Vuonna 1982 Flottbektalin eteläosa ja siihen rajautuva metsä rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi.
Elben vuorovesi vaikuttaa Flottbekin uoman kulkuun puiston eteläosassa. Myrskytulvan aikana laakson niityt ja pajupensaikot jäävät laajoilta alueilta veden alle. Tulvien vaikutuspiirissä olevat elinympäristöt ovat lähes kadonneet Hampurin Elben varrelta, minkä vuoksi ne ovat erityisen arvokkaita. Lajirikkaan niittykasvillisuuden säilyttämiseksi alueet on niitettävä kahdesti kesän aikana.
Kulttuuri ja luonto ovat aina liittyneet puistossa läheisesti toisiinsa. Maisemallisesti viehättävän Flottbektalin, Geestin selänteen metsän ja vanhat yksittäispuuna kasvavat tammet Caspar Voght sisällytti kunnioittavasti mallimaatilansa maisemaan. Luonnon runsaat antimet ja pitkä puutarhakulttuuri ovat johtaneet kasvilajien suureen monimuotoisuuteen. Puistoon istutettiin Etelä-Euroopasta peräisin olevia sipulikasveja, kuten villitulppaaneja ja ruutukuvioisia kevätkukkia. 1800-luvulla puistoon saapui ”epäpuhtaiden nurmikkosiementen” mukana musta ruiskaunokki, joka koristaa kesäisin punavioletein kukin kuivia niittyjä Eierhütten lähellä.
Puisto tarjoaa myös eläimistölle monenlaisia elinympäristöjä. Auringonlaskun jälkeen viisi eri lepakkolajia saalistaa hyönteisiä Jenischparkin vesistöjen äärellä. Vanhojen tammien oksa- ja runko-onteloissa pesivät lehtopöllö sekä vihreä- ja käpytikka. Tiheät pensaat tarjoavat pesäpaikkoja eri kerttuslajeille. Joskus Flottbekillä vierailee jopa kuningaskalastaja.
Lauantai
Tänään